Sivut

tiistai 8. tammikuuta 2013

Aloittelija innostuu

Töihin paluun aamupäivä. Voisin blogata vaikkapa nyt lukupiirikokemuksistani, koska lupasin laittaa opiskelijoille kevään aikatauluista tietoa vielä tänään.

Aloitin syksyllä ensimmäisen lukupiirini ja todella yllätyin, miten innostavia tapaamiset olivat. Oikein olo keveni ja tunsi itsensä ilostuneeksi. Että kirjallisuudesta puhuminen voikin olla niin mukavaa. Tein joka tuntia varten ohjeet, annoin muutamia näkökulmia tai kysymyksiä, joiden ympärille kieputtaa ajatuksiaan. Luimme Tove Janssonin sykähdyttävän Muumilaakson marraskuun. Turkka Hautalan sukupuolinäkökulmaisen Kansalliskirjan, Susanna Alakosken Sikalat, josta vain tykkään, sekä Ranya ElRamlyn Auringon aseman, jonka kerrontatyylin omintakeisuuteen monet jäivät koukkuun, toisia se taas ärsytti.

Kummallista, etten ole aiemmin tajunnut lukupiirien elähdyttävää vaikutusta. Olenhan runouskursseilla hehkunut aina kun olemme yhdessä pujotelleet säkeiden väleissä ja nostaneet sieltä esiin vaikka minkälaisia uusia näkökulmia. No, pääasia että nyt on päässyt tämän mukavan äärelle.

Päätimme siis jatkaa hyvin alkanutta yhdessä lukemista. Kokoonnumme tammi-helmikuussa joka toinen viikko. Lukulistalla ovat seuraavat teokset:

Jyrki Vainosen Tornit
Mari Mörön Kiltin yön lahjat
Juha Seppälän Hyppynaru
ja Annika Idströmin Veljeni Sebastian.

Matkaamme siis ajassa taaksepäin, ja tämän setin jälkeen matka jatkuu kohti Hannu Salaman Juhannustansseja, mm.


1 kommentti:

  1. Tämä merkintä tuntuu niin hölmöltä. Vaikutan idiootilta, vaikka yritän tässä vain kertoa vilpittömästä ilosta; siitä kun on ollut oikeasti kivaa. Mutta jotenkin tämä viesti, tyyli, tms. ei vaan toimi... Pitäisikö tunteen olla jotenkin isompi, hehkutuksen voimakkaampaa? Jaa-a. Toisaalta voin ihan hyvin olla vain ihan kiva.

    VastaaPoista